Näkökulmia, käsitteitä ja selityksiä

 

                                                                                                                                           Emilia Aaltonen

 

"Osallistuin Visionäärinen johtajuus -koulutukseen yhdessä koulumme johtoryhmän kanssa. Johtajuus itsessään on minulle uusi asia (lukuun ottamatta oppilasryhmän johtamista luokassa) enkä koe olevani varsinaisesti kovin visionäärinenkään =). 

Koulutus tarjosi paitsi uusia näkökulmia omaan ajatteluun ja toimintatapoihin, myös käsitteitä ja selityksiä jo olemassa oleville ajattelun ja toiminnan tavoille. Osallistuessamme koulutukseen ryhmänä saimme myös paljon arvokasta aikaa ja virikkeitä keskusteluille, joiden avulla visioimme oman koulumme kehittämistyötä.

Arjessa johtoryhmämme kokoontuu perjantai-iltapäivisin ja useimmiten kokouksen aiheet ja keskustelut jäävät mieleen pyörimään. Perjantai-illan ja/tai lauantaiaamun juoksulenkkien aikana noiden kokoontumisten keskustelut asettuvat päässäni järjestykseen ja usein lauantaina palaankin aiheisiin viestien muodossa, kun olen saanut prosessoida asioita rauhassa. Kenties vaisto- ja asiantuntijaintuitioni ovat tuolloin saaneet tilaa toimia.  

Koen ylipäätään, että oma intuitioni toimii parhaiten juoksulenkeillä. Usein lenkkien aikana suunnittelenkin opetusta tai ratkon erilaisia pienempiä tai suurempia ongelmia. Useimmiten asiat, jotka ovat jääneet ratkaisematta ”pöydän ääressä”, saavat selvyyttä ja ellei nyt suoranaista ratkaisua, niin ainakin suunnitelman miten asiassa edetä. Välillä mielessäni on jo lenkille lähtiessä asia, jota haluan työstää, toisinaan ajatukset kulkevat erilaisten asioiden pariin ”itsekseen”. "

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Intuitio tuo rauhaa opettajan kiireiseen kouluarkeen

  Moni opettaja kokee lukukauden aikana ainakin kerran niin kiireisen ajanjakson, että arki luisuu helposti vain suorittamiseksi ja selviytymiseksi. Siitä on helppo syyttää ympärillä olevia rakenteita ja ylhäältä tulevia vaatimuksia, enkä kiistä, etteikö osa niistä välillä aika järjettömiä ole, mutta sen sijaan, että ikäviin tunteisiin jää vellomaan, voivat kaikki miettiä miten asioita voi muuttaa. Helpointa on ehkä aloittaa miettimällä, miten itse voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiin ja ehkäistä liiallista kiirettä. Yksi tapa on asioiden priorisointi. Visionäärinen johtajuus -kurssilla olen oppinut, että toinen tapa on intuition löytäminen ja hyödyntäminen. Olenkin kurssin aikana pyrkinyt pohtimaan sitä, miten saan arkeeni raivattua enemmän tilaa intuition tiedostamiselle. Toisaalta koen, että sopiva kiire tekee minusta tehokkaan ja luovan, mutta tietynlaisten esteiden tai haasteiden ratkaisuun intuitiosta on hyötyä. Itse olen löytänyt intuition äänen silloin, kun olen antanut jon
Lue lisää

Pinnan raapimista

 Koulutuksessa olemme saaneet kuulla miten nerokkaat tiedemiehet ja -naiset ovat saaneet aikaan mullistavia keksintöjä koska ovat osanneet tutkia asioita eri näkökulmasta kuin toiset, boksin ulkopuolelta. Itse en ole tiedenainen enkä keksijä. Työskentelen ihmisten parissa. Opetan ja toisaalta olen myös opettajien esihenkilö. Toki oppimiseen liittyen tehdään paljon tutkimusta ja yritän pysyä hieman kärryillä siitäkin. Kuitenkin varsinainen työni tapahtuu arjen kohtaamisten tasolla. Siksipä minua kiinnostaa vuorovaikutustilanteissa ja opetustilanteissa tapahtuva intuitiivinen ajattelu. Koulutuksen alusta lähtien minua kiinnostivat luovuuden ja intuition yhtymäkohdat. Kyse on eri asioista, mutta niissä on osittain jotain samaakin. Opetan itse kuvataidetta ja olen paljon tekemisissä muidenkin taidealojen opettajien kanssa. Koulutuksessa puhuttiin turvallisuuden tunteesta, jota ilman ei uskalleta heittäytyä intuition varaan. Tämä sama on tunnettu asia myös luovuuden suhteen. Ehkäpä siin
Lue lisää

Oppilaitosjohtaminen ja intuition hyödyt

  Suuren oppilaitoksen tutkimiseen menee aikaa ja toisaalta tieto avautuu hetkessä hyvin selkeänä tietoisuutena nykytilasta ja tarvittavasta suunnasta. Olen kokenut tämän kolme kertaa aloittaessani uudessa koulussa esihenkilönä. Juha T. Hakala kuvaa uudessa kirjassaan Uteliaisuus sitä kuinka uteliaisuus uuden äärellä virittää aivomme dopamiinimyrskyllä valmiiksi oppimiselle. Uteliaisuus raottaa jotakin porttia aivojemme tiedonkäsittelyjärjestelmässä, ja usein samassa ovenavauksessa sisälle livahtaa paljon muutakin kuin uteliaisuuden herättänyttä tietoa (Hakala, 2021). Alkukuva tulee minulle fyysisestä liikkeestä koulutalossa. Rakennuksen tilan havainnointi on rationaalista päättelyä ja asiantuntijan intuition käyttämistä. Missä kunnossa rakennus on? Miltä koulupiha näyttää? Onko sisällä ja ulkona viihtyisää vai vallitseeko välinpitämätön rikkinäisyys? Ulkoiset puitteet kertovat missä kunnossa esihenkilön huomiokyky on ollut viimeiset vuodet. Onko jaksettu pitää huolta vai onko luov
Lue lisää