Yrittäjyys on valmiutta, motivaatiota ja riskinottoa

 

Lukiessani syksyllä valmistuneiden opiskelijoiden palautteita heidän kuluneesta opintovuodestaan yrittäjyysteemojen parissa nousivat heidän vastauksissaan esille arvot, itsensä toteuttaminen ja työn merkityksellisyys. Omien vahvuuksien tunnistaminen, verkostojen merkitys yritystoimintaa suunnitellessa, rohkeus tavoitella unelmiaan, se että yrittäjyys on prosessi uusine näkökulmineen ja tämä vaatii oman aikansa ja paikkansa. Yksi opiskelija kertoi, että hänelle oli yllätys näyttömateriaalien tekemisen yhteydessä yrittäjiä haastatellessaan se, miten auttavaisia yrittäjät ovat toisiaan kohtaan, he ovat oma porukkansa. 

Oppimista koskevissa keskusteluissa korostuvat usein sisäiseen motivaation liittyvät seikat. Niihin ei juuri keppi ja porkkana auta. Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteoriassa motivaatiota tarkastellaan psykologisten tarpeiden kautta: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys (competence, autonomy, relatedness). He toteavat, että ohjaudumme aktiivisuuteen tai passiivisuuteen, koska meillä on nämä tarpeet.

Milloin motivaatio muuttuu tavoitteelliseksi toiminnaksi ja henkilö hakeutuu vaikkapa opiskelemaan yrittäjyyttä? Oman yrityksen perustamista suunnittelevilla opiskelijoilla on taustalla vahvaa osaamista johonkin tiettyyn substanssiin. Heillä on myös yritysidea, jota lähteä jalostamaan. Lisäksi he haluaisivat hyödyntää tätä vahvuuttaan työelämässä. Yrityksen perustaminen herättää kuitenkin välillä vahvaakin epävarmuutta. Esteenä toteuttaa omaa unelmaa on ollut puuttuva tieto yrittäjyydestä. Lisäksi verkostojen merkityksen ymmärrys konkretisoituu opintojen yhteydessä. Kun he saavat tietoa yrittäjyydestä ja luovat itselleen tarvittavat verkostot, niin rohkeus ja varmuus astuvat mukaan kuvaan. Hyppy mukavuusalueelta ei tunnu niin suurelta, kun tiedossa on vielä sekin vaihtoehto, että pahimmassa tapauksessa aina voi toki palata lähtöruutuunkin.

Unelman toteuttamiseen tarvitaan rohkeutta unelmoida ja nähdä asiat uudesta näkökulmasta. Yrittäjä törmää näihin molempiin vaatimuksiin jatkossakin yritystoimintaansa kehittäessään. Yrittäjyys on kykyä (valmiutta), halua (motivaatiota) ja uskallusta (riskinottoa) (Koiranen 1995). Edellä mainitut seikat tulee kertoa, sillä yhden ollessa nolla on kertolaskun lopputuloskin nolla. Matka siis jatkuu.

                                                                                                                                         Kirjoittaja: Virpi Koivisto

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Intuitio tuo rauhaa opettajan kiireiseen kouluarkeen

  Moni opettaja kokee lukukauden aikana ainakin kerran niin kiireisen ajanjakson, että arki luisuu helposti vain suorittamiseksi ja selviytymiseksi. Siitä on helppo syyttää ympärillä olevia rakenteita ja ylhäältä tulevia vaatimuksia, enkä kiistä, etteikö osa niistä välillä aika järjettömiä ole, mutta sen sijaan, että ikäviin tunteisiin jää vellomaan, voivat kaikki miettiä miten asioita voi muuttaa. Helpointa on ehkä aloittaa miettimällä, miten itse voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiin ja ehkäistä liiallista kiirettä. Yksi tapa on asioiden priorisointi. Visionäärinen johtajuus -kurssilla olen oppinut, että toinen tapa on intuition löytäminen ja hyödyntäminen. Olenkin kurssin aikana pyrkinyt pohtimaan sitä, miten saan arkeeni raivattua enemmän tilaa intuition tiedostamiselle. Toisaalta koen, että sopiva kiire tekee minusta tehokkaan ja luovan, mutta tietynlaisten esteiden tai haasteiden ratkaisuun intuitiosta on hyötyä. Itse olen löytänyt intuition äänen silloin, kun olen antanut jon
Lue lisää

Pinnan raapimista

 Koulutuksessa olemme saaneet kuulla miten nerokkaat tiedemiehet ja -naiset ovat saaneet aikaan mullistavia keksintöjä koska ovat osanneet tutkia asioita eri näkökulmasta kuin toiset, boksin ulkopuolelta. Itse en ole tiedenainen enkä keksijä. Työskentelen ihmisten parissa. Opetan ja toisaalta olen myös opettajien esihenkilö. Toki oppimiseen liittyen tehdään paljon tutkimusta ja yritän pysyä hieman kärryillä siitäkin. Kuitenkin varsinainen työni tapahtuu arjen kohtaamisten tasolla. Siksipä minua kiinnostaa vuorovaikutustilanteissa ja opetustilanteissa tapahtuva intuitiivinen ajattelu. Koulutuksen alusta lähtien minua kiinnostivat luovuuden ja intuition yhtymäkohdat. Kyse on eri asioista, mutta niissä on osittain jotain samaakin. Opetan itse kuvataidetta ja olen paljon tekemisissä muidenkin taidealojen opettajien kanssa. Koulutuksessa puhuttiin turvallisuuden tunteesta, jota ilman ei uskalleta heittäytyä intuition varaan. Tämä sama on tunnettu asia myös luovuuden suhteen. Ehkäpä siin
Lue lisää

Oppilaitosjohtaminen ja intuition hyödyt

  Suuren oppilaitoksen tutkimiseen menee aikaa ja toisaalta tieto avautuu hetkessä hyvin selkeänä tietoisuutena nykytilasta ja tarvittavasta suunnasta. Olen kokenut tämän kolme kertaa aloittaessani uudessa koulussa esihenkilönä. Juha T. Hakala kuvaa uudessa kirjassaan Uteliaisuus sitä kuinka uteliaisuus uuden äärellä virittää aivomme dopamiinimyrskyllä valmiiksi oppimiselle. Uteliaisuus raottaa jotakin porttia aivojemme tiedonkäsittelyjärjestelmässä, ja usein samassa ovenavauksessa sisälle livahtaa paljon muutakin kuin uteliaisuuden herättänyttä tietoa (Hakala, 2021). Alkukuva tulee minulle fyysisestä liikkeestä koulutalossa. Rakennuksen tilan havainnointi on rationaalista päättelyä ja asiantuntijan intuition käyttämistä. Missä kunnossa rakennus on? Miltä koulupiha näyttää? Onko sisällä ja ulkona viihtyisää vai vallitseeko välinpitämätön rikkinäisyys? Ulkoiset puitteet kertovat missä kunnossa esihenkilön huomiokyky on ollut viimeiset vuodet. Onko jaksettu pitää huolta vai onko luov
Lue lisää