Uudet silmälasit

Minulla on haaste, ja joinakin päivinä voin kuvailla sitä jopa ongelmaksi. Mutta olkoon se nyt kuitenkin ensisijaisesti haaste. Koulussamme on vakiintunut rakenne, jolle minun pitää pystyä antamaan sitä elastisuutta, jota yhä heterogeenisemmäksi muuttuva oppilasjoukkomme edellyttää. Tähän muutostyöhön tarvitsen uudenlaisia työkaluja ja kohdatessani Visionäärinen johtajuus -koulutuksen ilmoituksen kiinnostuin heti. Tiedolla johtaminen ei avannut muutoksen ovea - ei se toki sitä lopullisesti lukinnutkaan - ja tarvitsen uuden lähestymistavan muutoksen johtamiseen. Siispä uutta oppimaan!

Kaikki johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, ja hyvän johtajan tärkein työkalu onkin itsetuntemus. Sydänmaanlakka (2008) määrittelee itsensä johtamisen tietoiseksi vastuunottamiseksi itsestä ja oman ympäristön hallinnaksi. Juusenaho (2007) toteaa, että taitava rehtori pyrkii monipuolisen sisäisen itsearvioinnin avulla löytämään yksikkönsä vahvuudet ja kehittämään niitä edelleen. Taitava rehtori löytää myös oikeat kehittämiskohteet ja panostaa niihin. Koska resurssit ovat usein vähäiset, on tärkeä tehdä ja käyttää niitä oikein. johtajan tehtävänä on varmistaa, että ihmiset ottavat vision ja strategiat omakseen ja lähtevät toteuttamaan niitä. Ihmisiä johtaessaan johtaja näyttää suuntaa, jonka pohjana ovat missio, visio ja strategiat. Johtajuuden avulla vaikutetaan henkilöihin ja heidän kauttaan asioihin. 

Vaaran (2019) mukaan jotkut organisaation sosiaaliset käytännöt edistävät ajattelua, mobilisoivat sosiaalista toimintaa ja osallistavat uudenlaisia ryhmiä sekä mahdollistavat kriittistä ajattelua. Useat vakiintuneet käytännöt voivat kuitenkin rajoittaa luovuutta. Muuttuminen kuitenkin edellyttää olemassa olevien toimintamallien kriittistä tarkastelua ja kykyä sekä uskallusta tarvittaessa irtautua turvallisiksi koetuista toimintatavoista. Olisiko visionäärisesta johtajuudesta tähän apua?

Visionäärisen johtajan silmälasien kautta muutoksen tarvetta tarkastellessani huomaan, että minun tulee pyrkiä toiminnallani panostamaan uusien osaamisalueiden kehittämiseen ja pyrkiä välttämään tilannetta, jossa henkilöstö asemoi itsensä olemassa olevien asemien puolustamiseen. Minun pitää kysyä enemmän kuin vastata, tarttua pieniin signaaleihin, vahvistaa haluamaani suuntaan eteneviä ajatuksia ja häivyttää vanhaan luottavia näkemyksiä. Tehtäväni uuden edessä on maalata suurella siveltimellä yhteinen tavoite, kertoa henkilökunnalle selkeästi, mitä kohti me menemme, mutta antaa vastuu matkan teosta ja tyylistä työyhteisölle. Johtamiseni pitää olla läpinäkyvää sekä motivaatiota herättävää, jotta muutos on mahdollinen.

Työyhteisö, pieni tai suuri, jolla ei ole visiota tulevasta, lähtee jossain vaiheessa taantumaan ja vieraantuu nykyhetkestä. Koulun pitää pystyä katsomaan tulevaisuuteen, vaikka samalla pitääkin kiinni myös perinteistä ja toimivista käytännöistä. 

Lähteet: 

Juusenaho, R. 2007. Korkokengät kansliassa. Miksi naisvaltaisella alalla miehet johtavat? Teoksessa Pennanen, A. (toim). Koulun johtamisen avaimia. Juva: WS Bookwell Oy.

Sydänmaanlakka, P. 2004. Älykäs organisaatio. 7. painos. Helsinki: Talentum Media.

Vaara, E. 2019. Kasvatus- ja opetusalan johtaminen, lähipäivä 5.9.2019. Strategian ja talouden johtaminen. Luentomuistiinpanot.